Seiskarit

Seiskarinkoirakerho perustettiin 1999. Kerhon 20-vuotisen taipaleen kunniaksi kerhon syystapaamiseen Karjalohjalle 3.11.2019 kokoontui kerholaisia koirineen. Tapaamisessa kuultiin koirien ja erityisesti hylje- ja seiskarinkoirien historiasta Juha Rosenqvistin kertomana. Rosenqvist on ollut kerhon toiminnassa mukana lähes koko sen historian ajan. Hän on koonnut koirien historiaa teokseensa Hyljekoirat ja seiskarinkoira – Hylkeenpyynnissä käytettyjen koirien historia kivikaudelta nykypäivään, josta löytyy enemmän tietoa kerhon sivuilta kohdasta seiskarinkoira ja Hyljekoirat ja seiskarinkoira -kirja.

Tapaamisessa julkistettiin myös kerhon valokuvakilpailun äänestystulos. Kärkikolmikon valokuvat löytyvät seiskarinkoirakerho-sivun uutisista.

Kerho on aloittanut yhteistyön MyDogDNA:n kanssa seiskarinkoirien perimän kartoittamiseksi. Kerhon jäsenille tiedotetaan asiasta yksityiskohtaisemmin jäsenpostituksella.

Seiskarinkoirakerho pyrkii koirien jalostuksessa varmistamaan koirien perimän monimuotoisuuden. Tässä työssä kerho on 20-vuotisen historiansa aikana onnistunut toteuttamaan jalostuksen tärkeimmän tavoitteen, joka on “kiva ja terve koira”.

Turun kirjamessuilla 4.-6.10.2019 julkaistaan Juha Rosenqvistin laatima teos: Hyljekoirat ja seiskarinkoira – Hylkeenpyynnissä käytettyjen koirien historia kivikaudelta nykypäivään. Juha on messuilla tavattavissa lauantaina 5.10. klo 15-17 osastolla A/68a.

Ihmisen ja koiran yhteinen taival alkoi jääkauden aikana. Jääkauden loputtua ihmiset asuttivat Pohjolan ja heidän mukanaan kulki koiria, jotka olivat elintärkeä apu pohjoisen riistamailla. Koiria hyödynnettiin erityisesti hylkeiden talvipyynnissä, sillä koiran tarkat aistit olivat jäälakeuksilla välttämättömiä hylkeiden paikallistamisessa.

Koirat kulkivat pyytäjien mukana hyljejäillä tuhansien vuosien ajan. Suomen rannikoille muodostui hyljekoirien kanta, ja varsinkin Suomenlahti oli tunnettua hyljekoirien aluetta. Pyyntikulttuuri koirineen säilyi elinvoimaisena toiseen maailmansotaan asti.

1990-lulla virisi hanke, jossa ryhdyttiin luomaan uudestaan hyljekoiraa, joka perustui Seiskarin saarella eläneisiin koiriin. Syntyi seiskarinkoira, jonka kantaa on hiljalleen kasvatettu parinkymmenen vuoden ajan. Seiskarinkoirien kasvatuksessa pyritään terveeseen ja perimältään monimuotoiseen peruskoiraan ilman ahdasta rotumääritelmää.

Kirjan tarkempi esittely.

Viileänä kevätpäivänä 5.5.2019 kolmisenkymmentä henkilöä koirineen kokoontui Turkuun Elävän kulttuurin Koroisille seiskarinkoirakerhon kevättapaamiseen ja vuosikokoukseen. Vuosikokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 sekä toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio vuodelle 2019. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Marja Nuora ja hallituksen jäseninä Juha Rosenqvist, Hanna-Mari Laine, Jukka Stenroos, Kaisa Saarinen ja varajäseninä Tuire Tevaluoto sekä Päivi Hannula-Kaisko.

Jäsenistöä muistutettiin käynnissä olevasta valokuvakilpailusta. Siihen osallistumisesta on tarkemmat ohjeet nettisivulla. Seiskarinkoirapentueita on ilahduttavasti tuloillaan hieman useampia kuin edellisvuosina. Pennuista tai pennutuksesta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen info@seiskarinkoirakerho.fi. Erityisesti urosten omistajia kannustetaan ilmoittautumaan, jotta sopivia ehdokkaita astutettaville nartuille löytyisi ympäri Suomen.

Kokouksen jälkeen kuulimme Koroisten Antonilta alueen toiminnasta ja permakulttuurista.