Teksti ja kuvat Heidi Ikonen
Seiskarinkoirakerhon kevätkokoontumista ja yhdistyksen vuosikokousta vietettiin 28.5. Lavamäen kylätalolla Ruskolla parinkymmenen henkilön ja reilun kymmenen koiran voimin.
Kokoontumisen aluksi kylätalon piha täyttyi innokkaista nelijalkaisista palvelusväkineen. Tästä siirryttiin kaksijalkaisten voimin sisälle ja aloitettiin juotavan sekä pienen suolaisen ja makean purtavan voimin alustuksilla seiskarinkoiran jalostusohjelmasta ja seiskarinkoiran kutsumisesta roduksi. Näiden jälkeen vuorossa oli yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous, josta pienen koirienulkoilutustauon jälkeen siirryttiin lopuksi tutustumaan kerhon toimintaan ja ideoimaan uutta kiertävien työpajojen ajatuksella.
Vastedes seiskarinkoira on rotu
Juha Rosenqvistin alustamia alkukeskusteluja varten jäsenistölle jaettiin tulosteet kokouskutsun ohessakin mukana olleista aiheisiin liittyvistä materiaaleista. Eniten ajatuksia herätti seiskarinkoiran kutsuminen roduksi koirakannasta puhumisen sijaan. Tästä oli keskustelua jo edellisessä syyskokouksessa, ja nyt asia tuotiin jäsenistön päätettäväksi yhdistyksen kevätkokoukseen. Jäsenistö piti roduksi kutsumista perusteltuna, ja kokouksessa asiasta päätettiinkin yksimielisesti. Seiskarinkoirat eivät ole sekarotuisia koiria, vaan niiden jalostuksessa noudatetaan tiettyjä jalostusperiaatteita, kuten muidenkin rotujen kohdalla. Seiskarinkoirakerho edesauttaa näiden periaatteiden toteutumista, kuten yleensä muutkin rotujärjestöt. Huolimatta rotu-sanaan ja rodunjalostukseen vanhastaan liittyvistä negatiivisista mielleyhtymistä (sisäsiittoisuus ja ulkonäön painottaminen terveyden edellä) nähtiin seiskarinkoiran kutsumisen roduksi tuovan sen arvostuksessa samalle viivalle muiden rotukoirien kanssa. Tämä helpottaa ja selkeyttää myös kanssakäymistä erilaisten yksityisten, rotulistoja käyttävien tahojen kanssa.
Useilla eläinlääkäriasemilla on jo seiskarinkoira listattuna rotuna, mikä kerryttää myös terveysdataa seiskarinkoiriin liittyen. Tähän liittyen pohdittiin, että seiskarinkoiran saaminen myös vakuutusyhtiöiden rotulistauksiin ei pitäisi olla ongelma. Nykyään seiskarinkoira pitää vakuuttaa sekarotuisena, mikä tarkoittaa eläinlääkärikuluja korvaavien vakuutusten osalta kalliimpia hintoja kuin esimerkiksi lapinporokoiralla olisi. Toisaalta myös sekarotuisen koiran rahallinen arvo määritellään vakuutustilanteissa paljon matalammaksi kuin rotukoiran arvo. Rotukoiran “arvon” määrittely lähtee usein pennun ostohinnasta ja arvoa voivat lisätä esimerkiksi näyttelytulokset, teetetyt terveystutkimukset ja hyväksytyt käyttökoirakokeet. Sekarotuisen koiran vakuutusarvo on luokkaa 200-300 euroa. Tämä on siis myös summa, jonka voi vaatia toiselta henkilöltä korvattavaksi, jos tämä on aiheuttanut koiran kuoleman. Seiskarinkoirakerhon jäsenistö pohtikin, että kerhossa täytyisi aloittaa työ seiskarinkoiran saamiseksi omaksi rodukseen myös vakuutusyhtiöiden listauksissa. Jos jäsenistössä löytyy tässä avuksi olevaa tietämystä, pyydämme olemaan yhteydessä kerhoon sähköpostitse (info@seiskarinkoirakerho.fi).
Jalostusohjelma nettisivuilla ja pieniä muutoksia rotumääritelmään
Toinen alkukeskustelujen aiheista ja varsinaisessa kokouksessa hyväksytyistä asioista oli seiskarinkoiran jalostusohjelma, jonka mukaan jalostustyötä on tehty tähänkin asti. Nyt jalostusohjelma vain saatettiin omaksi erilliseksi julkaisukseen, joka on luettavissa kerhon nettisivuilla.
Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin pienet muutokset seiskarinkoiran määritelmään, eli jatkossa rotumääritelmään. Olennaisimmat muutokset olivat lisäyksiä seiskarinkoiran luonnekuvaukseen sekä ominaisuuksiin vahtimistaipumuksen, riistaherkkyyden ja tavoitellun riistalle haukkumattomuuden suhteen. Tehdyt muutokset on päivitetty kerhon nettisivuille.
Koirarekisteri puhututti
Vuosikokouksessa päätettiin lisäksi kerhon hallituksesta ja hallituksen puheenjohtajasta, jotka säilyivät ennallaan, sillä uusia tarjokkaita ei ollut ja edelliset hallituslaiset olivat valmiita jatkamaan tehtävissään. Muissa asioissa kokouksessa päätettiin vielä, että jäsenistön pyynnöstä hallitus esittää virallisen pyynnön Ruokavirastolle seiskarinkoiran saamiseksi uuden kansallisen koirarekisterin rotulistaukseen. Tämä nähtiin tarpeelliseksi tasavertaisuuden nimissä yllä kerrotun rotukeskustelun jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä nimittäin säätää, että koiran tunnistusmerkitsemisen yhteydessä koira saa tunnistustodistuksen, johon merkitään “koiran rotu tai rodun puuttuessa sanallinen kuvaus koiran ulkoisista tuntomerkeistä, sukupuoli ja väri” (pykälä 5, kohta 4) ja että “koiran haltijan on ilmoitettava tunnistustodistuksen tiedot rekisteriin merkittäväksi” (pykälä 6). Lisäksi Ruokaviraston omassa ohjeistuksessa tarkoitetaan “rodulla koiran haltijan rekisteriin ilmoittamaa rotua, joka pohjautuu jalostusjärjestön ylläpitämästä rekisteristä tai antamasta erillisestä todistuksesta ilmenevään koiran rotutietoon”. Asia mietitytti myös siksi, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun viranomainen listaa koirarotuja; tämä lista voi vaikuttaa yksityisten kolmansien osapuolten käsityksiin “hyväksyttävistä roduista”. Tällä hetkellä koirarekisterissä on valmiiksi listattuna FCI:n, SKL:n ja PKU:n tunnustamat rodut, mutta millään kattojärjestölläkään ei ole toisaalta lainmukaista yksinoikeutta rotujen määrittelyyn. Kerho on kokouksen jälkeen ollut yhteydessä Ruokavirastoon ja tiedottaa asiasta erikseen.
Uusia tapoja osallistua kerhon toimintaan
Vuosikokouksen jälkeen tapaamisen loppuaika käytettiin tutustuen kerhon toimintaan ja ideoiden uutta. Aluksi kukin hallituslainen ja tiimiläinen esitteli itsensä ja vastuualueensa kerhon toiminnassa. Sitten siirryttiin “tiimipöytiin”, joissa jäsenet kiersivät kuulemassa ja keskustelemassa kerhon toiminnasta. Eri pisteitä olivat pennutus, jalostus, jäsentoiminta ja jäsentuotteet, hallinnointi sekä tiedotus. Tiimipöytätyöskentely toivottavasti avarsi mukana olleiden jäsenten käsityksiä kerhon toiminnasta ja toi tiimeille myös uusia hyviä ideoita jatkoon. Erityisen hienoa oli saada tiimien toimintaan mukaan uusia kerhon jäseniä ihan vaikka vain ideointiringin muodossa! Esimerkiksi pennutuksen tukemiseksi päätettiin alkaa julkaista kerhon sivuilla pennutustarinoita. Jäsenten toivomista jäsentuotteistakin saatiin uusia ideoita. Kerhon nettisivujen kehittämistä ja jäsenistön aktiivisen toiminnan tukemista ajatellen taas alettiin suunnitella Seiskarinkoirakerhon nettisivuille tulevaa keskustelufoorumia, jossa jäsenet voisivat helposti sopia esimerkiksi paikallisista koirapuistotapaamisista. Lisäksi nettisivuille mietitään karttaa, johon seiskareiden omistajat saisivat merkittyä koiransa paikkakuntakohtaisesti. Tiedotukseen liittyen kuultiin myös toiveita sisällöstä, jota kerhon sivuille voisi tuottaa. Jatkossa kerhon jäsenet voivat luultavasti tilata myös sähköposti-ilmoitukset kerhon sivuille tulevista jutuista.
Kerhon toimintaan liittyvissä tiimeissä voi olla mukana, vaikka ei hallituksessa mukana olisikaan. Keneltäkään ei vaadita enempää kuin itse on halukas tekemään. Mukaan voi ilmoittautua ihan vain vaikka ideoimaan, jolloin pääsee mukaan joko tiimin sähköpostilistalle tai muuhun keskutelukanavaan. Seiskarinkoirakerhon hallitus on vain pieni joukko ihmisiä ja toivoo siksi yhdistyksen jäsenistöltäkin aktiivisuutta kunkin oman jaksamisen ja kiinnostuksen kohteiden sekä osaamisen mukaan. Esimerkiksi koiraystävällisistä kokoontumispaikoista saa mielellään vinkata kerholle. Yhdessä saamme paremmin ja enemmän aikaan!
